Historian merkkipaaluja

Kokkolalla on pitkät perinteet teollisuuden, kaupan ja merenkulun saroilla. Tervaa on valmistettu jo 1500-luvulla, 1700-luvulla Kokkola oli Suomen vaurain varustamokaupunki. Nahan käsittelyssä on vuosisataiset perinteet ja ensimmäiset nahkatehtaat perustettiin 1800-luvun lopulla.

Rikkihappotehdas ja Superfosfaattitehdas aloittivat kokkolalaisen kemianteollisuusaikakauden jo vuonna 1945. Teollisuuskemikaalit tulivat mukaan Rikkihappo Oy:n tuotantoon 1960-luvulla ja orgaaninen hienokemikaaliteollisuus 1980-luvulla. Rehufosfaattituotanto käynnistyi viimeisenä osana Kemiraksi muuttuneessa yhtiössä vuonna 1994. Nykyisin Kemira on jakaantunut useaksi yhtiöksi mm. Yara Suomi, CABB, Tetra Chemicals, Maintpartner, KIP Infra ja Air Liqued.

Samanaikaisesti myös alueen toinen kulma alkoi kasvaa, aluksi Outokummun rikkitehtaalla ja voimalaitoksella vuonna 1962. Sitten mukaan tuli koboltin tuotanto ja tehdas aloitti 1967, pari vuotta myöhemmin myös sinkkitehdas 1969. 90-luvun alussa tapahtuneissa järjestelyissä silloisesta Outokummusta eriytyivät OMG ja Fortum, joka siirtyi vuonna 2009 Kokkola Poweriksi ja vuonna 2004 sinkkitehdas yhtiöitettiin Bolideniksi. Vuonna 2013 tuli OMG:stä yrityskaupalla Freeport Cobalt Oy

  • 2015

    Woikosken vetytehdas valmistuu

  • 2014

    Freeport Cobolt Oy rakentaa patterikemikaali tehtaan

    Boliden Kokkola aloittaa hopean talteenoton

    Woikosken ilmakaasutehdas valmistuu

  • 2011

    Port Tower valmistuu palvelemaan alueen kulunvalvontaa

    Hienokemikaalitehdas siirtyy CABB Oy:n omistukseen.

  • 2010

    Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin omistukseen

  • 2009

    KIP Service perustetaan

    Kokkolan Energia ostaa Fortumin voimalaitoksen

  • 2007

    Yara ostaa rehufosfaatti ja Kaliumsulfaattitehtaat

    Onepoint Oy jakautuu Maintpartneriksi ja KIP Infraksi

  • 2006

    Woikosken hiilidioksiditehdas valmistuu

    Kokkolan suurteollisuusalue yhdistys ry perustetaan

  • 2005

    Joka sään terminaali otetaan käyttöön

  • 2004

    Tetrachemicals ostaa kalsiumkloridi laitoksen

    Sinkkitehdas siirtyy Outokummulta Bolidenin omistukseen. Tehtaan nimeksi tulee Boliden Kokkola.

  • 2001

    Kokkolan Voima Oy rakentaa biovoimalaitoksen sähkön- ja lämmön yhteistuotantoon

    Air Liquiden Sigma-happilaitos avataan

  • 1999

    Nordkalk perustaa kalkkitehtaan

  • 1994

    Yara entinen Kemira aloittaa rehufosfaatti tuotannon

  • 1993

    Kaasujen tuotannolle perustettiin oma yhtiö, Polargas, jonka omistivat Air Liquide ja Kemira

    Sataman syväys 13 metriin

  • 1987

    CABB entinen Kemfine entinen Kemira Fine Chemicals käynnistää Hienokemikaalitehtaan

  • 1982

    Air Liquide entinen Polargas aloittaa kaasutuotannon

  • 1976

    Yara entinen Kemira muuttaa Natriumsulfaattitehtaan Kaliumsulfaattitehtaaksi

  • 1975

    Sataman väylän syvennys 9,5 metriin

  • 1969

    New Boliden entinen Outokumpu rakentaa sinkkitehtaan

    Outokumpu aloittaa sinkin tuotannon Kokkolassa

  • 1967

    Outokumpu (nykyään Freeport Cobalt Oy) rakentaa kobolttitehdasta, käyttöönotto vuonna 1968

  • 1962

    Kemira entinen Rikkihappo Oy rakentaa natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat

    Outokumpu rakentaa voimalaitoksen ja rikkitehtaan

  • 1945

    Kemira entinen Rikkihappo Oy entinen Valton Rikkihappo- ja superfosfaattehtaat käynnistää rikkihapon ja superfosfaatn tuotannon

  • 1885

    Rautatieyhteys satamaan

  • 1884

    Rauanheimo aloittaa ahtaustoiminnan

     
  • 1825

    Satama nykyiselle paikalle