Kokkola on aina ollut kauppa-, satama- ja merenkulkukaupunki. Laivanrakennus ja tervanvienti olivat kaupungin tärkeitä elinkeinoja 1500-luvulta 1800-luvulle. Kokkolan suurteollisuusalue on 1940-luvun alusta alkaen kehittynyt kahden suomalaisen valtionyhtiön muodostamasta teollisuusalueesta vahvaksi kemianteollisuuden ryppääksi, jossa toimii nykyään reilu 70 yritystä ja niissä työskentelee yhteensä 2 400 henkilöä.
Kokkola saa kiittää suurteollisuusalueensa perustamisesta sijaintiaan Suomen länsirannikolla. Valtion teollisuuspolitiikan päälinjana oli toisen maailmansodan aikana sijoittaa tärkeitä teollisuuslaitoksia länsirannikolle, mahdollisimman kauas Neuvostoliiton rajalta. Muun muassa tästä syystä valtionyhtiö Rikkihappo Oy perusti vuonna 1945 rikkihappotehtaan ja superfosfaattitehtaan lähelle Kokkolan Satamaa. Rikkihappo vaihtoi vuonna 1971 nimekseen Kemira, ja yhtiö rakensi 1990-luvulle saakka useita uusia tehtaita alueelle, viimeisimpänä rehufosfaattitehtaan vuonna 1994.
Suurteollisuusalueen eteläosaa kutsutaan kansan suussa edelleen Kemiran alueeksi (nyk. KIP etelä), vaikka Kemira ei enää toimi Kokkolassa. Samoin pohjoisosaa (nyk. KIP pohjoinen) kutsutaan kansan suussa Outokummun alueeksi toisen valtionyhtiön mukaan, joka pystytti rikkitehtaan Kokkolaan vuonna 1962. Rikkitehdas on vahvasti sidoksissa Pyhäsalmen kaivokseen, joka perustettiin 170 km päähän Kokkolasta vuonna 1962. Tehtaan sijaintipaikkakuntaa valittaessa ratkaisevia tekijöitä olivat hyvät yhteydet kaivokselle, sijainti lähellä satamaa sekä rikkihappotehtaan sijainti uuden metallurgisen tuotantolaitoksen yhteydessä, sillä louhinnassa syntyneelle suurelle määrälle rikkikiisurikastetta oli löydettävä jatkojalostupaikka. Ja tällainenhan Kokkolassa jo oli, Rikkihappo Oy:n laitokset.
Outokumpu oli sodan jälkeisenä aikana kaivosyhtiö, mutta Suomen silloiseen teollisuuspolitiikkaan kuului osana strategiaa suomalaisista kaivoksista louhittujen metallien jalostaminen kotimaassa. Siksi Outokumpu perusti metallurgisia tehtaita useille rannikkopaikkakunnille. Kokkolaan perustettiin kobolttitehdas vuonna 1967 ja sinkkitehdas vuonna 1969. 1990-luvulla Suomen valtio päätti supistaa teollisuusomistustaan, millä oli sittemmin seurauksia Kemiralle, Outokummulle ja Kokkolan teollisuusalueelle. Kemirasta ja Outokummusta kehittyi vuosien myötä aidosti globaaleja ja markkinaehtoisia vientiyrityksiä.
Kemira on myynyt keinolannoitetuotantonsa täysin: vuonna 2004 Euroopan suurimman kalsiumkloriditehtaansa Tetra Chemicals Europelle, vuonna 2007 lannoitevalmistaja Kemira Growhown norjalaisomisteiselle Yaralle, ja vuonna 2010 Kemira lopetti teollisuustuotantonsa täysin Kokkolassa, kun rikkihappotehdas myytiin Bolidenille. Outokumpu tuottaa nykyään pelkästään ruostumatonta terästä, eikä sillä ole enää tuotantoa Kokkolassa. Boliden Kokkola jatkaa Outokummun sinkintuotantoa ja Freeport Cobalt koboltintuotantoa.
Vaikka lähes kaikki alueen tuotannollinen toiminta on nykyään monikansallisten yritysten hallussa, yhtäkään tehdasta ei ole suljettu - päinvastoin, uudet omistajat ovat tehneet suurteollisuusalueella mittavia investointeja.
(Lähde: Vienti-Suomea rakentamassa, Pohjanmaan kauppakamari)