Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy perusti vuonna 1945 rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Kokkolaan. Yhtiö vaihtoi vuonna 1971 nimekseen Kemira, joka onkin tutumpi monelle meistä. Vaikka alkuperäiset yritykset eivät enää ole läsnä, yhtään laitosta ei ole suljettu – päinvastoin, uudet omistajat ovat tehneet suurteollisuusalueella mittavia investointeja ja matkamme jatkuu.
Mistä kaikki alkoi – ensimmäisen viemäriputken rakentaminen
Rikkihappo- ja superfosfaattituotannon laajentamisesta käyty keskustelu sai alkunsa jo vuonna 1934. Fosforilannoitteiden käyttö kasvoi merkittävästi, ja rikkihapon kysyntä lisääntyi jatkuvasti. Uuden tehtaan sijoituspaikkaa harkittaessa Pohjanmaan rannikko nousi ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Tarjouksia maa-alueista saatiin sekä Vaasasta että Kokkolasta. Vaasan kaupungin tarjoama alue todettiin kuitenkin liian pieneksi ja syrjäiseksi, minkä vuoksi se karsiutui jo alkuvaiheessa. Kokkolan tarjoama alue sen sijaan täytti vaatimukset: se oli riittävän laaja, ja Ykspihlajan satama soveltui hyvin raakafosfaatin tuontiin. Myös Outokumpu Oy:n suunnitelmat tukivat Ykspihlajan valintaa.
12. lokakuuta 1940 Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n yhtiökokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksen uusien tehtaiden rakentamisesta Kokkolan Ykspihlajan satama-alueelle. 2. marraskuuta samana vuonna allekirjoitettiin kauppakirja 80 hehtaarin maa-alueesta, jonka Kokkolan kaupunki myi yhtiölle 1 200 000 markan kauppahintaan. Lisäksi kesällä 1940 yhtiö osti kaupungilta vielä 27 hehtaaria lisämaata entisen alueen viereen.
Tehtaiden perustamistyöt päätettiin aloittaa viipymättä. Tätä varten Helsinkiin siirtyneen pääkonttorin yhteyteen perustettiin suunnittelu- ja piirustustoimisto. Kokkolan tehtaiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastuun sai insinööri Mikael af Forselles, jota pidettiin aikansa johtavana rikkihappoteollisuuden asiantuntijana Suomessa. Hän toimi myöhemmin Kokkolan tehtaiden teknillisenä johtajana kuolemaansa, vuoteen 1946, saakka.
Vaikka sotavuodet aiheuttivat pulaa niin tarvikkeista kuin työvoimastakin, rakennustyöt Kokkolassa etenivät suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 1941 työnjohtaja Edward Käki pestautui tehtaille aloittaen työnsä rakennustyömaalla.
Juhlavuoden kunniaksi tulemme somessa julkaisemaan mm. arkistokuvia alkuajoiltamme. Tervetuloa seuraamaan juhlavuottamme!
Lähteet:
Eeva Seppälä, Leipää ja ruutia. Kemira Oy 1920–1945
Kuva: Tehtaan ensimmäisen viemärin rakentaminen 23.4.1942. Tuntematon kuvaaja. Kemiran arkisto / Kokkolan kotiseutuarkisto
